Lapsien näöntutkimuksen sudenkuopat
- Puutteellinen testausympäristö: Testaaminen huonossa valaistuksessa tai häiriöiden keskellä voi johtaa virheellisiin tuloksiin.
- Väärä testausetäisyys: Oikean etäisyyden laiminlyönti voi vääristää tuloksia ja johtaa vääriin positiivisiin tai negatiivisiin tuloksiin.
- Väärä näkötaulun valinta: Epäsopivan tai tuntemattomia symboleja sisältävän taulun käyttö voi johtaa epäluotettaviin tuloksiin.
- Yhteistyön puute: Lapset eivät välttämättä ymmärrä testausprosessia tai eivät suostu yhteistyöhön, mikä voi aiheuttaa virheellisiä mittauksia.
- Taittovirheiden huomioimatta jättäminen: Kaukotaittoisuuden tai likitaittoisuuden kaltaisten taittovirheiden huomiotta jättäminen voi johtaa väärään diagnoosiin tai näkövian aliarviointiin.
- Puutteellinen silmien yksittäinen testaus: Jokaisen silmän erillinen testaus on välttämätöntä yksipuolisten näköongelmien tunnistamiseksi, jotka muuten jäisivät huomaamatta.
- Pelkkien seulontatestien varassa toimiminen: Seulontatestien tulokset tulee vahvistaa kattavilla näöntutkimuksilla silmäterveyden ammattilaisen toimesta, jotta tulokset voidaan varmistaa ja tunnistaa mahdolliset taustalla olevat ongelmat.
Kaksi kolmesta heikkonäköisestä lapsesta jää huomaamatta rutiinitarkastuksissa, kun käytetään Tanskan vuoden 1934 näkötaulua.
Monilla pienillä lapsilla on näköongelmia, ja heidän tulisi käyttää silmälaseja, mutta näitä ongelmia ei havaita testeissä, kertoo Politiken-lehti. Esikouluikäisten lasten näkö tarkastetaan vuosittain lääkärin vastaanotolla, kun taas koululaisten näköä testaa terveydenhoitaja. Tästä huolimatta monet näkövammaiset lapset jäävät tunnistamatta, mikä ilmenee lähes 500 neljä- seitsemänvuotiaalla lapsella tehdystä tutkimuksesta.
Merkittävä syy on se, että Tanskassa yleisimmin käytetty näkötaulu, vuonna 1934 kehitetty Østerberg-taulu, ei ole riittävän tehokas, kertoo Roskilden sairaalan silmäosaston johtava lääkäri Lisbeth Sandfeld. Østerberg-taulu, jonka yläosassa on joutsen, ei ole enää käytössä muissa maissa. Oikein käytettynä se tunnistaa vain noin puolet näköongelmaisista lapsista, mutta rutiinitarkastuksissa vain yksi kolmesta lapsesta havaitaan.
Uudempi LogMAR-periaatteeseen perustuva taulu voi sen sijaan tunnistaa 85 prosenttia näköongelmaisista lapsista. Tämä taulu käyttää viivapiirroksia täytettyjen symbolien sijaan, mikä helpottaa erityisesti kaukotaittoisten lasten hahmottamista.
Heikko näkö voi johtaa keskittymisvaikeuksiin ja oppimisongelmiin. Terveysalan hoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Susanne Rank Lücke kehottaa kuntia korvaamaan Østerberg-taulun. Tanskan terveysviranomaiset suunnittelevat ohjeiden muuttamista ja suosittelevat jo nyt LogMAR-tauluja kunnille.